Boriksen lauantai

Hiphei!

Tänään olen ollut reipas ja vähän tuhmakin. Tapasin aamupäivällä pihalla lapsia ja nehän ovat erittäin kivoja! Olin heti kaveria kaikkien kanssa ja olisin pussaillut pikkuihmisiä oikein olan takaa, mutta mami ei antanut. Höh.

Näyttää vahvasti siltä, että opin vielä sisäsiistiksi koirapojaksi, mutta yksinolo näyttää olevan minulle erittäin vaikeaa. Vingun ja ulisen vaativasti, jos minut jätetään yksin aitaukseeni. Olisiko kellään hyviä vinkkejä yksinolon harjoitteluun? Tällä hetkellä ulinani ovat vielä siedettävää kuultavaa, koska ääni ja koira ovat pieniä, mutta mitenkäs sitten, kun kasvan isommaksi ja äänenikin vahvistuu. Mami ja isi yrittävät harjoituttaa minua yksinoloon, mutta kiljun aina. Aina, aina ja aina kuuluu aitauksestani: "Uuu, viiiiink, uuuuu, viinkuu, vonkuu..." Yksinollessani en yleensä ole yhtään kiinnostunut leluistanikaan, mutta kyllästyn kyllä vinkumiseen melko pian ja menen petilleni. Mamia hirvittää, miten selviän ensimmäisistä yksinolopäivistäni, sillä niitä on tiedossa jo ensi viikolla. Ehkä tarvitsen vaan vielä lisää aikaa ja harjoitusta.

Tässä vielä teille kaksi videota touhuistani. Hope U like them!

-Boobo-