Vastapesty pyyhe, kukas sen sotkikaan?

Tämä ei varsinaisesti vaadi Sherlockin päättelykykyä...

Luu/pää

Kevyen (= ei murinoita!) nypinnän jälkeen lähdettiin viikonloppureissuun, jonka anteihin kuului mm. aito ja oikea lampaan luu, tietysti Boriksen kokoluokkaan sopivissa mitoissa. Grande saalistaja otti lahjan vastaan varsin arvokkaasti; hyvä kun uskalsi edes pistää leuat kiinni. Tämän jälkeen harvinaista aarretta kanniskeltiin ympäri taloa luimun näköisenä, miettien mitä ihmettä sille pitäisi tehdä...


Lopulta se suurajatus sitten tuli: kun alkupureskelut on hoidettu, tämä täytyy piilottaa. Talossa kun sattuu olemaan kissaelämääkin, niin eihän sitä voi aivan koko aikaa antaa lojua tarjolla. Tutkailun jälkeen Boris sitten päätyi "hautaamaan" luun, pyöritellen sen kuonon ja käpälien yhteistyöllä ihan kunnolla piiloon--kissan korissa olevan viltin väliin. Ei välttämättä se kaikkein paras paikka, mutta piilossa kumminkin!

Illemmalla sattui sitten vielä pikku episodi, kun luu sattui unohtumaan lattialle ja kävi niin, että kissa joutui luun ja petopojan väliin. Katteja kyllä kohdellaan yleisesti ottaen (pelonsekaisella) kunnioituksella, mutta tässä meinasi jo pientä ärsyyntymistä tulla esiin, kun ajukopassa näytti kehkeytyvän selkeä ajatus kissasta syömässä tuota luuta. Luu ei kuitenkaan kissaa sitten sen suuremmin kiinnostanut ja se poistui arvokkaasti paikalta, päästäen B-pojan makupalansa luo.



Nam.

Hauskaa vappua!

Irlanninsika Boris ja kotijoukot toivottelevat kaikille hauskaa vappua! :)