Joukossamme on myyrä

Toisen 7-vuotiskautensa alkajaisiksi Boris kunnostautui lisäämällä jahdattujen otusten listalle uuden lajin: myyrän (melko varmasti peltomyyrä). Kyseinen saalis/lelueläin jäi tutkaan piipityksensä seurauksena, mikä veti välittömästi terrierimme huomion puoleensa. Tätä seurasi hurjanletkeä viisimetrinen takaa-ajo, jonka päätteeksi irski näytti saavan karvapalleron tassuihinsa, mutta saman tien se katosikin heinien sekaan ja pääsi pälkähästä. Tästäkin huolimatta lenkki oli menestys, vaikka Borikselle ei tällä kertaa sitten selvinnytkään, että mitä näillä myyrillä oikein tehdään. Se on varmaan kuitenkin sivuseikka, parastahan tässä hommassa on se jahtaaminen, juokseminen ja ylenmääräinen hörsyäminen!

7 vuotta menoa ja mielenkiintoisia hetkiä

Tänään Boriksen kierroslukumittariin pyörähti 7 vuotta täyteen. Merkkipäivän kunniaksi tarjolla oli normaalin ulkoilun, mur-mur-pehmofrisbeeleikkien ja sylissä pötköttelyn lisäksi nakeista koostettu erityisnami, jonka hävittämiseen ei kauaa mennyt.

Tähän mennessä kuluneet reilu kaksi ja puoli tuhatta päivää (ja yötä) ovat osoittaneet, että sitä kuuluisaa luonnetta ja tulta tästä epelistä löytyy. Vaikka pienenpientä loivenemista on joissain tilanteissa havaittavissa (ihan jokaiselle kilometrin päästä kantautuvalle haukulle ei ole ihan pakko vastata ihan joka kerta), kokonaisuus ei juurikaan ole päässyt vanhenemaan. On varsin mahdollista, että karvakallosta on vuosien mittaan tullut entistä älykkäämpi, mutta sen älyn koordinointi onkin sitten toinen juttu. Vaan eipähän tule tylsää...

Hyppää!

Aina yhtä mieluisa komento...