Istumisen jalo taito

Nyt aletaan hiljalleen päästä jyvälle tästä "istu"-hommastakin: jos pyydettäessä istuu, tulee namia/huomiota/rapsuttelua/muuta hyvää, ja jos ei istu, ei tule mitään. No, eihän se ihan aina putkeen mene (ja toisinaan istua tapitetaan pyytämättäkin), mutta alku on hyvällä mallilla. Aina ei vain jaksa huomio pysyä asiassa kun maailmaan mahtuu niin roimasti muutakin mielenkiinnon kohdetta ja tutkailtavaa. Pääasia kuitenkin on, että ilmassa on selviä ymmärtämisen merkkejä, eli ehkei koulutuksesta ihan mahdotonta tule..

Päivällä tuli käytyä läpi taas yksi oppitunti ulkona selviytymisestä: ojassa olevaan jäisenhyiseen veteen ei kannata mennä. Käpälillä piti päästä pilkkimään (kaloja ei tullut), mutta onneksi takapää pysyi törmällä ja suurin osa koirasta kuivilla. Hetkosen miettimisen jälkeen sitten keksittiin, että vesieste kannattaa kiertää (kun ei sen yli ilmeisesti pysty vielä hyppäämään - tätä ei onneksi kokeiltu), mistä tuli tietysti hyvät kehut..