Heips kaikki ihanat tontut!
Viime perjantai oli erittäin jännä päivä. Mami pakkasi minut aamulla mukaan ja lähdimme odottamaan bussia pysäkille. Bussissa oli taas kerran paljon kivoja ja kiinnostavia ihmisiä, joista jokaista olisin halunnut tervehtiä. Miks ei saa tervehtiä kaikkia? Bussissa venkuloin, olin melko levoton ja pölistelin hilseitä oikein kunnolla. Aamun ruuhkabussissa on vähän liikaa nähtävää pienelle koiralle.
Mutta ei se jännitys tähän bussimatkaan loppunut vaan me suuntasimme eläinlääkäriin, jossa mukava Tiina-täti antoi minulle ensimmäisen rokotukseni. En ehtinyt edes tajuta, että joku pisti, sillä keskitin kaiken irskintarmoni namien mussuttamiseen. Tiina totesi myös, että korvani näyttävät edelleen varsin hyviltä, joten toivoa saattaa, että minulle tulisi ihan luomukorvat! Tilannetta seuraillaan...
Eläinlääkäriasema oli kaiken kaikkiaan ihan jees paikka ja siellä sai namejakin, joten voin lähteä sinne toistekkin. Siellä näin myös punaruskean kissan ja pari koirakaveria, joten viihdykkeistä ei ollut pulaa.
Takaisin suuntasimme lyhyehkön kaupunkiulkoilukierroksen jälkeen ja paluukyydissä minä pieni kurainen irskipoika olin jo hieman reippaampi. Loskakelit saisivat jo loppua, sillä ei ole yhtään kivaa, kun tassut ja massu kastuvat! Tämä poika tahtoo lunta, lunta ja lisää lunta!
Ihan niin kuin rokotuksissa ei olisi ollut jo tarpeeksi äksöniä... Ehei, ihmiset keksivät vielä pakata minut häkkeineni autoon ja edessä oli parin tunnin automatka, jonka nukkua tuhisin tyytyväisenä. Olikohan rokotteella osuutta asiaan?
Perillä vastassa oli Lissu-täti, joka sieti minua ja villejä pentuleikkejäni yllättävän hyvin. Pari päivää Lissun riesana oltuani nostin jälleen kytkintä ja olin valmis uusiin haasteisiin, nimittäin kolmen kissan kohtaamiseen. To be continued...
Terkuin,
Boris
PS. Rakas joulupukki, olen ollut kilttinä. Tuo paljon lahjoja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti