Jippiaijee, tänäänkin tuli aamulenkki, aamuruokaa, leikkiä, lepoa, päivälenkkiä, lepoa, ...ja ilta on vasta alussa. Silti joka ulkoilua (ja ylipäätään jännittävää juttua) pitää odottaa malttamattomana ja tarpeen tullen muistuttaa vetopainoa siitä, että se taktinen ajankohtahan muuten alkaa jo olla käsillä eli miksi ei liikuta?
Jos Boriksen käytöksestä voi mitään loogisia päätelmiä tehdä, niin talvessa on ainakin yksi hieno juttu: kiitos lumikinosten, puita pääsee merkkaamaan todella korkealta. Luulevat varmaan, että paikalla kävi ainakin parimetrinen punaparta...
1 kommentti:
Mamman ihanin pieni rakas. <3
Lähetä kommentti