Viikon luontoääni: ÄLKÄÄ KYTKEKÖ MINUA PUUHUN MINUUTIKSI
Auringonpaisteessa oli letkeää lönkytellä ja haistella kaikkea jännää, pääasiallisesti asioita jotka alkavat tosiaan lämmetessään tuoksua entistä paremmin.. Mennessä näytettiin kieltä maailmalle.
Kamera...joo joo, mutta mikä tuolla takana menee? Oliskohan se..koirakoirakoirakoira?
Pari tuntia myöhemmin päästiin rakkaalle matolle lepäämään ja selvittämään välit leipäviipaleen kanssa. Life is life, Boris kiittää ja kuittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti