Olipa kerran pahvilaatikko, jonka takakansi oli koristeltu jouluaiheisella kuvalla. Sen kanssa pikkujouluihin lähti kasa pahvimukeja, sakset, kynä, pari paperiarkkia ja terävä puukko.
Tarkalleen 23 mukia asettui hajamuodostelmaan laatikon kannelle.
Kynä piirteli laatikon pintaan mukien pohjien mukaiset apumerkinnät...
...ja tuloksena oli hyvin ympäripyöreä pahvilaatikko.
Puukko veisteli jokaisen ympyrän paikalle aukon, johon sopi hyvin muki istumaan.
Kynä jatkoi raapaisemalla mukin ylälaitaan merkkiviivan, joka jäi mukin istutuksen jälkeen näkyviin.
Puukko työsti joka mukiin muutaman setin viillon kynän merkinnän osoittamalle korkeudelle, minkä jälkeen sakset ja paperi hoitelivat aukoista läpi paperiliuskat, joihin kynä taiteili numerot 1-23.
Mukit istahtivat omille paikoilleen. Tuloksena oli terrieriystävällinen joulukalenteriaihio:
Mikäli tekele selviää jouluaattoon asti, numero 24 eli "iso luukku" tulee olemaan laatikko itse...
Tarkoitus on piilottaa sopivan suuri nami yhteen mukiin joka päivä ja antaa koiran paikantaa se haistelemalla (ellei se sitten osaa laskea). Normaaleille mukeille laatikon koon pitäisi olla vähintään luokkaa 31x56x7 cm, jotta leikkaaminen onnistuu ja mukit mahtuvat paikalleen. Paperiliuskat pysyvät hyvin paikallaan, kun ulos jäävän pään vie mukin kylkeä vasten aukon läpi.
Aikaa tähän kauhistukseen kului tunnin verran ja vaikeusaste on sitä luokkaa, että mieskin sen osaa...nähtäväksi jää, miten Boris tähän suhtautuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti