Boriksen kuulumisia

Boris on ollut muuttopuuhissa, sillä koko meidän laumamme siirtyi uuteen osoitteeseen joulukuun puolivälissä. B on ollut tietenkin hyvänä apuna paikkailuissa ja muutossa. Näiden kuvien myötä Boris ja lauma toivottavat kaikille lukijoille riemukasta uutta vuotta 2011! Toivotaan, että uusi vuosi tuo kaikkea hyvää tullessaan. :)

Muistoissamme

Lissu-tädistäkin on tullut enkelikoira. Se katselee meitä pilven päältä ja heiluttelee häntäänsä. Siellä, missä Lissu on nyt, on varmasti loputtomasti herkullisia salami-tikkuja, vinkuvia pehmoeläimiä hajotettavaksi, metsiä lenkkimaastoiksi ja lämmin peti, johon voi kääriytyä illalla nukkumaan. Emme koskaan unohda tätä temperamenttista terrierineitiä. Ikävä on kova.





-N ja Boris-

Hirven koipi

Tänään suuri saalistajamme otti lähituntumaa villin hirvieläimen koipeen. Boris nuuskutti sorkkaa innokkaana ja häntä viuhtoi villisti puolelta toiselle, mikä on B:n tapauksessa melkoisen harvinaista. Ehkäpä irskissämme todella on ainesta mejä-koiraksi. ;) Sorkka meni vielä toistaiseksi pakasteeseen odottelemaan, että päästään treenaamaan...

Paranemaan päin jo :)

Boriksemme alkaa pikku hiljaa parantua viikon kestäneestä mahataudistaan. Reppana syö vieläkin erikoisruokaa ja antibiootteja, mutta muuten poika alkaa olla jo entisensä, tosin laihempi. Ehkäpä herra saa taas lisää lihaa luittensa päälle, kunhan saadaan aloittaa normaali ruoka jälleen.

Saaliseläimen jäljillä

Rauhallinen lauantainen metsässä rymistely katkesi yllättäen, kun Suuri Saalistaja poimi polun varresta Saaliseläimen hajun. Siitä ampaistiin saman tien metikköön, missä alkoi aivan hervoton metelöinti ja rähinä. Boriksen lyhyt jahti päättyi kuusen juurelle, missä takaa-ajettu sai rungon itsensä ja pedon väliin. Kun lenkittäjäkin pääsi viimein paikalle, pyörittiin kuusen alla jo kiivaasti ympäri ja välillä yritettiin jopa runkoa ylös. Ääntä ja hajua on vaikea kuvailla muutoin kuin sanalla "infernaalinen", mutta kaikeksi (ja omaksi) onneksi koiramme ei vielä oikein tajunnut ja/tai uskaltanut tehdä muuta kuin pitää löytöään paikalla :) Tässä vaiheessa komennot ja namit olivat lakanneet olemasta Boriksen pienessä maailmassa, joten kaveri piti napata käytännössä väkisin takaisin polulle matkaa jatkamaan. Saalis jätettiin sadattelemaan havupuun juurelle, mutta jäihän siitä ainakin kunnon kokemus pienen irlantilaisen muistiin...

Lunta!

Luontopolulla

Sunnuntairetki suunnattiin rantamaisemiin, Boriksen mieliksi luontopolulle. Kesällä näkemistä olisi varmaan ollut enemmänkin, mutta terrierimme näytti viihtyvän vallan mainiosti myös syksyisessä ryteikössä ja iloisesti loiskuvassa rantakurakossa, mukaan lukien hajut. Koiruus joutui olla koko reissun narun jatkona, ettei häiritsisi ympäristöä (enää enempää) ja tästä syystä sitten kinnattiin koko ajan eteen, taakse, sivulle, takaisin ja samaa toistaen. Mielellään tietysti rapakossa, kun pitkospuilla kynnet eivät oikein pitäneet.











Koko reissu jaksettiin iloisesti remuta, piipittää ja mesota, mutta kotiin tultua sitten väsähdettiin rullalle Barnslig Ormenin viereen (Ikean halpislelut, mielellään vielä alennuksessa, kestävät todistetusti noin 30 kertaa pidempään kuin koirille suunnitellut, "hajoamattomat" lelut).

Rantareissu

Rannalta löytyi näin syksylläkin ilmeisen paljon hajuja, eikä edes viileä vesi tuntunut karvakuonoa säikyttävän niitä etsiessä. Uimaan asti Boris ei (onneksi?) uskaltanut mennä, mutta kahlailua ja lorkkimista tähänkin reissuun mahtui. Matkalla nähtiin myös pöllö, ja vaikka se ei jäänytkään esittelemään itseään tarkemmin, kyseessä oli aika varmasti viirupöllö.

Hiljaisia kahviseurairskejä

Syksyn ensimmäiset piparit on nyt leivottu (ja makusteltu). Leivonnaisten ulkomuoto oli lähempänä taiteellista kuin todellista, mutta eipä se taida menoa hidastaa. Roolimalli itse sai myös palan; tässä yhteydessä komentojen tottelu sujui jo lähes telepaattisesti...



...ja sitten tulikin raksujen vuoro.

Kuono

Pusikossa kähisee

Normaali iltaulkoilu keskeytyi heti metsän reunaan, kun Hirmuinen Saalistaja haistoi sieltä jotain ja ryntäsi villisti tutkimaan. Ja mitäs muuta sieltä näin syksyllä olisi voinutkaan löytää kuin kiukkuisen Erinaceus europaeuksen...



Boris ei "valitettavasti" päässyt koestamaan metsästäjäntaitojaan kyseiseen piikkiselkään, mutta äänistä päätellen se oli ehkä turvallisinta: siili nimittäin panssaroitui paikalleen ja päätti ilmeisesti puolustautua kun ei karkuunkaan ehtinyt. Heti kun jotain arveluttavaa tuli lähelle (esimerkiksi kameran salama), se hyppäsi ilmaan ja sähisi vallan vihaisesti.

Koirapojan hermot eivät tietenkään kestäneet tämmöistä jännitystä (omia leluja muistuttava, mutta ELÄVÄ ja kähisevä ja jänskä pieni otus!) ja siitähän piti tietysti muistuttaa omistajaa kunnon mölinällä. Siili jätettiin sitten rauhaan, ja Boris lähti sisälle rauhoittumaan. Piikittelijä näkyi möyrivän samaisessa metsikössä vielä myöhemminkin, eli ilmeisesti se ei kärsinyt tästä tapaamisesta kovin vakavasti.

Irskibongaus :)

Heips!

Huomasin sisustusjuttuja selaillessani erään asian, joka teki tästä Jokakoti.fi-sivuston artikkelista kiinnostavamman - tässä kodissa asuu irski! :)

Tässäpä linkki teille muillekin irski-ihmisille. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen esittelee kotinsa, jossa asustelee myös Viktor-irski.

Kliklik!

Muoksista. Lisäksi irskin voi bongata myös Stockmannin ensi kuun (lokakuun) kanta-asiakastarjousten kuvastosta sivulta 22 mallaamasta koiran talvimanttelia. :)

Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

T. N ja Boris

Boriksen synttärit! :)

Tänään meidän pieni rakkauskoiramme täyttää 2 vuotta! 2 vuotta on mennyt niin nopeasti, että oikein ihmetyttää. Nytkö se meidän pikkuisemme on jo iso poika... :)

Paljon onnea myös Boriksen sisaruksille eli Devilish B-pentueelle meiltä ja Borikselta!

T. N



Kuvan lähde: http://gallery.zabrigraphics.com/24/1189842803_bday004.jpg

Irskitiheä Oulu :)

Eilen illalla kävimme lenkillä Boriksen kanssa ja sattumalta samaan puistoon sattui yhtä aikaa yhteensä 3 irskiä! :) Ja irskienhän piti olla suhteellisen harvinainen rotu...

Juhannus-Nakki Part 2

Sitten lauantaina me lähdettiinkin näihin maisemiin:



Ihastelemaan ja ihmettelemään aaltoja...



Tän ihanan kesätytön kans...



Ja meillä oli myös keppi!



Mökillä sain syödä kalaa massuntäydeltä. Nam! Jos minulta kysytään, voisin hyvin siirtyä syömään pelkästään paistettua kalaa ja grillimakkaraa, mutta isäntäväki taitaa olla toista mieltä. :(

Millainen juhannus teillä oli? :)

Terkuin,
Boris

Juhannus-Nakki Part 1

Heippa kaikki! :)

Juhannukseni alkoi rennosti Himangalla, jossa pääsin pihalle (tosin kettingissä, yööök) katsomaan, kun ihmiset grillailivat.

Ensin jaksoin poseerata...



Sitten istuin vielä ihan mallikkaasti...



Sitten alkoikin jo tympiä, kun ihmiset eivät antaneet minulle tarpeeksi makkaraa ja minun piti odottaa kaukana grillistä, jossa herkut tirisivät. Kypsy kyrsä, kärsi perso...



Sitten tympäisikin jo ihan tosissaan!



Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin - sain viimein ihan oman makkaran! NAM!



T.
Boris

Lelujani

Hei kaikki!

Haluaisin esitellä teille vähän rakkaita lelujani! Hienoja, vai mitä?

T. Boris

Kuulumisia

Hei taas!

Kesä lähestyy uhkaavasti ja Boris saikin jo kokea nahoissaan kesän riemua eli toisin sanoen punkin puraisun. Herra viihtyy oikein hyvin ulkona ja nuuskuttaa innostuneena kesän tuoksuja. Koiruutemme ihastui yhteen kesän merkkiin erityisesti, nimittäin tuomen oksiin (ja kukkiin). Emäntä yritti kerätä pari tuomen oksaa koristeeksi, mutta Boris-irski oli sitä mieltä, että tuomen kukat ja oksat ovat herkullisia tai ainakin puistamisen arvoisia. Eipä jäänyt emännälle kovin kummoisia rankoja maljakkoon laitettavaksi.

Tässä olisi pari kuvaa Boriksesta parvekkeella ja video, jossa herra leikkii uudelle siilillään. Parveke taitaa olla tällä hetkellä Boriksen lempipaikka - siellä herran kelpaa kytätä naapureita ja lähirannassa kulkevia koiria. :)









Kesäterkuin
N ja Boris-poitsu

Punkkikauden avaus

Kuuman hellejakson päätteeksi Boris sai ensikosketuksen myös häijymmänpuoleisiin hämähäkkieläimiin. Kaverin silmäkulmasta löytyi karvojen sekaan kohtalaisen hyvin maastoutunut ja ihoon tiukasti pureutunut punkki, joka tosin joutui luovuttamaan punkkipihdeille. Löytöpaikka ei juurikaan yllätä, B kun tykkää kävellä pusikoissa kirsu maata (ja kiinnostavan hajuisia kasveja) viistäen, mutta joka tapauksessa täytynee alkaa tarkistamaan karvakuono ulkoilureissujen jälkeen näiden ylimääräisten turistien varalta.

Sataa sataa ropisee

Suomenirlantilaista ei "yllättäen" tarvinut kahdesti kysyä lauantailenkille, vaan pelkkä lenkkikamppeiden pukeminen sai sen jo vaatimaan/anelemaan mukaanpääsyä. Ulkoilu starttasi mukavan raikkaassa tihkusäässä ja ennen pitkää repesi sitten ihan kunnon sateeksi. Viitisen kilometriä myöhemmin punaisen paholaisenkin enimmät höyryt oli ravisteltu vesipisarojen mukana turkista penkkaan ja vähän välilä pysähdeltiin viih-viih-vihjailemaan hidastinmassalle: eiköhän jo mentäis kuivumaan välillä?

Viimein kotioven auetessa neljä käpälää meinasi jo innolla kirmata olohuoneeseen sotkimaan kaiken mihin vain yltää, ja eihän se tietenkään käynyt päinsä, kun matkan varrella oli käyty äijäilemässä (potkimassa, kuopimassa, hyppimässä ja ravaamassa) multapenkassa ja kuraputeissa. Kumma kyllä suihku ei maistunut aivan yhtä hyvälle kuin hyiset vesiputit ja kuralammikot ulkona... No, viruttelun ja pikaisen kuivattelun jälkeen kossi sitten pääsi viimein ampaisemaan olohuoneeseen ja seuraava pariminuuttinen kuluikin ravatessa edestakaisin hillitöntä vauhtia, murahdellessa ja tehdessä leikkiinkutsuja. Piti varmaan nauttia, kun selvisi siitäkin (suihkusta) hengissä.

IFRSki

Onneksi mamilla on innokas pieni apuri, IFRSki.