Lentävä irski

Beach Boys Lokakuu

Rantaleijonien kruunaamaton kuningas, Baywatch-tähti Boris sai taas päästellä höyryjä hiekkapohjaisella kiitoradalla syystuulen ujeltaessa korvien välissä.. (pään päällä siis)

Uni tuli

Pakkasaamun pikkukivat

Aamulla irlantilaista odotti yllätys: pakkanen. Syksyn kurakelit oli yön aikana vaihdettu jäätyneisiin lätäköihin, huurteiseen ruohoon ja viileään ilmaan, jossa pientenkin petojen hengitys huurusi auringonvaloa vasten. Nastojen pitoa tuli ensin koestettua vahingossa, mistä seurasi luonnollisesti paikallinen villiintyminen, mikä puolestaan johti ylenmääräiseen ympyräravaamiseen ja uuteen liukasteluun. Lisää ihmettelyä (ja haistelua) aiheutti jään särkyminen ja käpälän kastelu...aivan kuin tätä ei olisi ikinä ennen nähty.

Synttäri-irski 26.9.2011

Myöhästyneet onnittelut koko Devilish B-pentueelle 26.9 olleiden synttäreiden johdosta! :)

Boris juhli synttäreitään mökillä Sissi-ystävänsä kanssa ja synttärikuvamateriaalia saadaan vasta myöhemmin... Molemmilla koirilla oli synttärit lähekkäin, joten juhlimme tuplasynttäreitä Cesar-nakki -kakkujen kera. Maistui! Kakkujen lisäksi synttäriviikonloppuun kuului juoksentelua metsässä sekä erilaisia jahtaus-, keppi- ja painileikkejä Sissi-neidin kanssa.

Syysriehaa

Syyskuisen metsän maasto, iltapäivän vähenevä auringonvalo ja irlanninterrieri. Jos tämä jalo eläin ei paljastaisi itseään ajoittain varsin kammottavalla hajujäljellä ja kilometrin päähän kuuluvalla hörsyämisellä ja tantereen töminällä, se häviäisi helposti sulautumalla ympäristöönsä. Suopursujen katveesta valvovat silmät tuskin havaitsivat ihan kaikkea ympärillä tapahtuvaa, mutta kirsun liikehdinnästä päätellen hajujäljistä oltiin tarkasti perillä koko ajan.

Iltasella muita ulkoilijoita ei näkynyt eikä kuulunut, ja niin sitä päästiin vähäksi aikaa irrottelemaan. Metsä/kalliomaastossa turboahdettu irlantilainen kaahasi kantojen ja runkojen välissä, sykähti rantaa alas kaislikkoon, katosi näkyvistä, aiheutti "kivi tippuu veteen" -äänen jota seurasi sekalaista pärskintää, ja sitten taas hiljaista. Hetkeä myöhemmin punainen pää ilmaantui muutamaa metriä ylempänä olevan kallionreunan päälle, naurava ilme naamallaan. Tätä kun pääsisi tekemään joka päivä...

The Jungle Goof

Kun kerran aurinkoista keliä riitti, lähdettiin käymään luontoretkellä--suorannalle. Borista ei ympäristö haitannut, reilut puolitoistametriset kaislat vain saivat polvenkorkuisen sissin viidakkofiilikset pintaan. Reitin varrella kiivettiin lintutorniinkin ihmettelemään maisemia yläkantista. Asennoista ja liikkeistä päätellen yläilmoista nähtiin paljonkin liikettä "siellä alhaalla", vaikka suurin osa taisikin olla vain Boriksen kuvittelua...

Muutaman minuutin istuskelun, ihmettelyn ja tutkailun jälkeen tornissa olo alkoi tympimään ja portaitten ylätasanteelta alkoi kuulua tuttua vinkunaa. Alas ei kumminkaan ihan omin päin uskallettu lähteä yrittämään, ainakaan heti. Sitten kun lupa tuli, tehtiin mukisematta paluu viidakkoon--eikä yhtään haitannut, vaikka portaat olivatkin koiran mittakaavassa vähän reilun kokoiset.
Kaislaviidakosta ei loppujen lopuksi löytynyt yhtään saaliita, vaikka pariin otteeseen yritettiinkin poiketa polulta. Luonnollisesti 90% ajasta kului vetämiseen; tämänhän piti olla lenkki, eikä mikään rentouttava ulkoilureissu loppukesän auringon alla!