The Jungle Goof

Kun kerran aurinkoista keliä riitti, lähdettiin käymään luontoretkellä--suorannalle. Borista ei ympäristö haitannut, reilut puolitoistametriset kaislat vain saivat polvenkorkuisen sissin viidakkofiilikset pintaan. Reitin varrella kiivettiin lintutorniinkin ihmettelemään maisemia yläkantista. Asennoista ja liikkeistä päätellen yläilmoista nähtiin paljonkin liikettä "siellä alhaalla", vaikka suurin osa taisikin olla vain Boriksen kuvittelua...

Muutaman minuutin istuskelun, ihmettelyn ja tutkailun jälkeen tornissa olo alkoi tympimään ja portaitten ylätasanteelta alkoi kuulua tuttua vinkunaa. Alas ei kumminkaan ihan omin päin uskallettu lähteä yrittämään, ainakaan heti. Sitten kun lupa tuli, tehtiin mukisematta paluu viidakkoon--eikä yhtään haitannut, vaikka portaat olivatkin koiran mittakaavassa vähän reilun kokoiset.
Kaislaviidakosta ei loppujen lopuksi löytynyt yhtään saaliita, vaikka pariin otteeseen yritettiinkin poiketa polulta. Luonnollisesti 90% ajasta kului vetämiseen; tämänhän piti olla lenkki, eikä mikään rentouttava ulkoilureissu loppukesän auringon alla!

Booster uiiiii!

Hei!

Lauantai-iltana kävimme Boon kanssa uimassa. Hankimme herran uimareissuja varten 15 metrin hihnan ja isäntäväelle uimakengät, jotta pääsemme paremmin kahlaamaan koiran mukana. Yllättäen koiruus innostui matalasta hiekkapohjasta kovasti ja syöksyi veteen kepin perässä monta kertaa. Näin helteillä B ei juuri viihdy ulkona tukalan olon takia, mutta uinti on mukavan vilpoisaa aktiviteettia sille. :) Ja seuraavassa kuvia lauantain uintireissulta...

Peräaallot...


Kepin hakua.




Ja hieman mielipuolisen näköinen suohirviö...


Nauttikaahan kesästä ja lämpöisistä uimavesistä!

Terkuin
Boris ja mamma

Juhannus

Seuraavassa Boriksen juhannusta kuvina. :)

Nakkikoira poseeraa :)

Vastapesty pyyhe, kukas sen sotkikaan?

Tämä ei varsinaisesti vaadi Sherlockin päättelykykyä...

Luu/pää

Kevyen (= ei murinoita!) nypinnän jälkeen lähdettiin viikonloppureissuun, jonka anteihin kuului mm. aito ja oikea lampaan luu, tietysti Boriksen kokoluokkaan sopivissa mitoissa. Grande saalistaja otti lahjan vastaan varsin arvokkaasti; hyvä kun uskalsi edes pistää leuat kiinni. Tämän jälkeen harvinaista aarretta kanniskeltiin ympäri taloa luimun näköisenä, miettien mitä ihmettä sille pitäisi tehdä...


Lopulta se suurajatus sitten tuli: kun alkupureskelut on hoidettu, tämä täytyy piilottaa. Talossa kun sattuu olemaan kissaelämääkin, niin eihän sitä voi aivan koko aikaa antaa lojua tarjolla. Tutkailun jälkeen Boris sitten päätyi "hautaamaan" luun, pyöritellen sen kuonon ja käpälien yhteistyöllä ihan kunnolla piiloon--kissan korissa olevan viltin väliin. Ei välttämättä se kaikkein paras paikka, mutta piilossa kumminkin!

Illemmalla sattui sitten vielä pikku episodi, kun luu sattui unohtumaan lattialle ja kävi niin, että kissa joutui luun ja petopojan väliin. Katteja kyllä kohdellaan yleisesti ottaen (pelonsekaisella) kunnioituksella, mutta tässä meinasi jo pientä ärsyyntymistä tulla esiin, kun ajukopassa näytti kehkeytyvän selkeä ajatus kissasta syömässä tuota luuta. Luu ei kuitenkaan kissaa sitten sen suuremmin kiinnostanut ja se poistui arvokkaasti paikalta, päästäen B-pojan makupalansa luo.



Nam.

Hauskaa vappua!

Irlanninsika Boris ja kotijoukot toivottelevat kaikille hauskaa vappua! :)